28. kesäkuuta 2013

Kirjastomyyttejä, osa 6

Kirjastomyyttejä-sarjassa käsitellään yleisiä väärinkäsityksiä kirjastosta ja kirjastotyöstä. Vaikka kirjoitusten ote saattaa olla tiukasta asiasisällöstä huolimatta hieman leikkimielinen, tarkoituksena ei ole irvailla kenenkään kustannuksella, vaan tehdä kirjastoa tutummaksi asiakkaillemme.

On huomautettava, että vaikka yhtäläisyyksiä kaikkien (yleisten) kirjaston välillä varmasti on, nämä kirjoitukset peilaavat sellaisenaan ainoastaan Harjavallan kaupunginkirjaston arkea ja käytäntöjä.

Myytti #6: "Kirjaston luokitusjärjestelmä on hirveän vaikea ja suorastaan järjetön."

Varoitus! Seuraa pitkähkö ja tylsä kirjastofilosofinen selonteko, joka ei sovi heikkohermoisille.

Nimittäin! Mikään kokonaisvaltainen tiedonluokittelujärjestelmä ei ole täydellinen – pyrkimyksenä kun on vähemmän vaatimattomasti koko inhimillisen tiedon järjestäminen hierarkisiin numeroluokkiin – mutta yleinen suomalainen kirjastoluokitus (YKL) on melkoisen hyvä yritys miltei mahdottomassa tehtävässä, käyttäen pelkästään kokonaislukuja 0-99 sekä niiden desimaaleja.


Kirjastotarran anatomia rautalankaesityksenä

Jokaisella kirjaston teoksella on osasto, luokka ja lisäksi mahdollisesti hylly, mitkä yhdessä ilmaisevat paitsi teoksen sisällön, myös sen fyysisen sijainnin kirjaston kokoelmassa.

Luokkanumero muodostuu pääluokasta, joka on aina kaksinumeroinen, sekä pääluokan mahdollisista desimaaleista. Yllä olevassa kuvassa pääluokka on 84 eli kertomakirjallisuus, desimaalin 2 täsmentäessä kyseessä olevan suomenkielinen kertomakirjallinen teos.

Karkeasti yleistettynä, mitä enemmän desimaaleja luokkanumerossa on, sitä erikoistuneempi teos on kyseessä. Esimerkiksi teos, jonka luokka on 78, käsittelee musiikkia yleisesti. Sen sijaan teos, jonka luokka on 78.48163, käsittelee japanilaista kansanmusiikkia. Jokainen lisätty desimaali vie aihetta rajatummalle alueelle. Edellisen esimerkin mukaisesti:

78 - musiikki yleisesti
78.4 - kansanmusiikki yleisesti
78.48 - Euroopan ulkopuolisten maanosien kansanmusiikki
78.481 - Aasian kansanmusiikki
78.4816 - Itä-Aasian kansanmusiikki
78.48163 - Japanin kansanmusiikki

Mihin teos, jonka luokka on 78.48163, sijoittuu kirjastossa, riippuu kirjaston hyllyrakenteesta. Suuri kokoelma on yleensä syytä jakaa tarkempiin osa-alueisiin. Harjavallan kirjastossa japanilainen kansanmusiikkilevy päätyisi luokkaan 78.4, koska tarkempaa kansanmusiikkiluokkaa ei ole. Teos sijoittuu kirjastossa aina pistettä lähimpänä olevan desimaalin mukaan.

Koska edellinen virke ei todennäköisesti avaudu äkkiseltään, otetaan toinen, käytännönläheisempi esimerkki. Harjavallan kirjastossa on seuraavat hyllyt:

79 - urheilu ja liikunta
... jne.
79.3 - palloilu
79.31 - jalkapallo
79.37 - jääkiekko ja jääpallo
79.4 - retkeily, ulkoilu
... jne.

Hylly 79.3 on hierarkisesti hyllyn 79 alapuolella, sillä palloilu on yksi urheilun ja liikunnan muoto. Luokat 79.31 ja 79.37 taas ovat luokan 79.3 alapuolella, koska jalkapallo ja jääkiekko ovat eräitä palloilun lajeja. (Tämä on hyvä esimerkki hierarkisen järjestelmän suurpiirteisyydestä, sillä joku saattaisi olla eri mieltä jääkiekon luokittelemisesta palloiluksi; syy luokitukseen on historiallinen.)

Esimerkiksi hyllyjä 79.34 (golf) tai 79.35 (tennis) ei ole Harjavallassa, koska näiden luokkien kirjoja ei ole tarpeeksi, jotta hyllyjen perustaminen olisi mielekästä. Luokkien 79.34 ja 79.35 omaavia kirjoja kyllä on kokoelmassa; ne sijoittuvat hyllyyn 79.3, koska se on lähin ylempi luokka, jolla on oma hyllynsä. Jossain pienemmässä kirjastossa saattaisi olla pelkästään hylly 79, jolloin siihen sijoittuisivat kaikki luokan 79 kirjat, riippumatta niiden desimaaleista.

YKL-järjestelmä ei ole salainen, vaan kaikkien nähtävissä ja selattavissa osoitteessa ykl.kirjastot.fi. Ja ei: kirjaston henkilökunta ei osaa luokitusjärjestelmää sataprosenttisesti ulkoa, korkeintaan pääluokat ja desimaalit noin seitsenkymmentäprosenttisesti. ;)

Seuraavassa osassa käsitellään lisää hyllyjärjestyksen filosofiaa.

Lue kaikki Kirjastomyyttejä-kirjoitukset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti