Kirjailija Jyri Paretskoi vieraili Harjavallassa

Kirjailija Jyri Paretskoi vieraili huhtikuussa Harjavallassa kertomassa 6 - 9-luokkalaisille ja lukiolaisille kirjoistaan sekä työstään kirjailijana. Hän on kirjoittanut muun muassa suositut Shell´s Angles -kirjat ja kirjailijan työn lisäksi hän työskentelee äidinkielen opettajana Iisalmessa. Harjavallassa Jyri vinkkasi itse ensin omia kirjojaan, jonka jälkeen seiskaluokkalaiset Aurora Heinilä ja Sinna Kaivola haastattelivat kirjailijaa.

Teinihuumorilla varustettu Shell´s Angles -sarja kertoo Henrin, Samun ja Rudin perustamasta mopojengistä sekä tietenkin tytöistä ja ihastumisista. Sarjasta on tähän mennessä ilmestynyt neljä kirjaa ja viides kirja ilmestyy näillä näkymin ensi vuonna. Vuoden parin päästä on tulossa myös Shell´s Angles -kirjoihin perustuva tv-sarja. Tv-sarjan käsikirjoitus on jo valmis, mutta kuvauksia ei vielä ole aloitettu. Shell´s Angles sai alkunsa siitä, kun Jyrin omat oppilaat olivat sitä mieltä, että kirjat olivat tyhmiä. Niinpä hän opettajana kyseli oppilailtaan, millaisia kirjoja he sitten haluaisivat lukea. Nuorten mielestä hyvässä kirjassa piti olla nuoria, huumoria ja mopoja. Nuorten toiveiden mukaisia kirjoja ei kuitenkaan löytynyt kirjastosta, joten Jyri päätti itse kirjoittaa sellaisen ja niinpä hän päätyikin vähän kuin sattumalta nuortenkirjailijaksi. 

Jyri Paretskoin esiintyminen Harjavallassa oli todella hauska ja viihdyttävä. Kertoessaan ensimmäisestä Shell´s Angles -kirjastaan hän nauratti nuoria löytämällä yleisön joukosta kirjansa henkilöhahmot ja hän sai jopa houkuteltua nämä nuoret mukaansa näyttämölle esittämään kohtausta kirjasta. Yleisöllä oli hauskaa seuratessaan koulukaveriensa esiintymistä ja kaikki esiintyjät saivatkin lopuksi isot aplodit. Ja kun Aurora ja Sinna tiedustelivat kirjailijalta, että mitä mieltä hän on Harjavallan nuorisosta, sanoi Jyri, että hänen mielestään Harjavalta-salissa oli selvästi rohkeita tyyppejä, joista huokui äly, voima ja innostus. Kun kirjailija oli saanut draaman avulla vinkattua kirjansa, tiedusteli hän nuorilta, että moniko voisi kuvitella lukevansa Shell´s Angles -kirjan. Ja kirjailijan iloksi aika monta kättä nousi Harjavalta-salissa ylös. Jyri toivoi myös, että hän saisi nuorilta palautetta kirjoistaan.

Jyrin mielestä kirjoittamisessa parasta on se, kun saa olla itsekseen ja voi kirjoittaa ylös ideoita, joita kukaan ei ole keksinyt aiemmin. Ja parhaan inspiraationsa hän saa kirjoittamiseensa, kun hän kuulee miten hänen kirjansa ovat vaikuttaneet lukijoihin. Kurjaa tosin on, kun kirjoittamiseen ei ole tarpeeksi aikaa. Varsinkin nyt, kun hän työskentelee myös opettajana, aikaa kirjoittamiselle ei jää paljon, joten hän kirjoittaakin lähinnä viikonloppuisin ja loma-aikoina. Jyri kertoi myös, että hän itse tykkää lukea kaikenlaisia kirjoja. Hän lukee muun muassa runoja, fantasiaa ja historiallisia romaaneja sekä toisten suosittelemia kirjoja. Hänen suosikkejaan ovat sarjakuvapiirtäjä ja -käsikirjoittaja Don Rosa sekä jännityskirjailija Dan Brown, joilta molemmilta hän on lukenut koko tuotannon.

Shell´s Angles -kirjojen lisäksi Jyri Paretskoilta ilmestyi viime vuonna aikuisille suunnattu psykologinen trilleri Nimetön ja kesällä häneltä ilmestyy K15 –niminen nuortenkirja. Häneltä on tulossa kesällä myös noin eskari-ikäisille suunnattu kirja Elias ja sukkapallopommipuu sekä myöhemmin myös novellikokoelma.

Harjavaltalaisen sotaveteraaniperinteen pysyvän näyttelyn avajaiset 13.3.2014

Torstaina 13. maaliskuuta 2014 tuli kuluneeksi 74 vuotta talvisodan päättymisestä. Vuosipäivää juhlistettiin Harjavallan kirjastossa avaamalla juhlallisesti pitkään valmisteltu pysyvä näyttely harjavaltalaisesta sotaveteraaniperinteestä. Näyttely kantaa samaa nimeä kuin vuonna 2009 julkaistu harjavaltalaisten sotaveteraanien historia- ja matrikkeliteos, Kun käsky kävi, jonka myötä ajatus näyttelyn rakentamisesta syntyi.


Näyttelyvitriini peitettynä ennen juhlatilaisuutta

Kauniin keväisellä säällä siunattua kutsuvierastilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan mm. lukuisat sotiemme veteraanit ja heidän omaisensa, eri järjestöjen edustajat sekä prikaatikenraalit Pentti Airio ja Finn-Göran Wennström. Harjavallan Pelimannit esiintyivät puheiden sekä ruokailun ja kahvituksen välissä, kunnes harsolla peitetty näyttelyvitriini lopuksi paljastettiin.



Näyttely sisältää laajasti rintamaolosuhteissa ja kotirintamalla käytettyjä esineitä: mm. rintamavaatetusta ja -tarvikkeistoa, kenttäpostia, valokuvia sekä rintamalla tehtyjä muistoesineitä. Tarkoituksena on sodan kokeneiden sukupolvien aineellisen ja henkisen perinnön säilyttäminen ja jakaminen nuoremmille ja tuleville sukupolville, jotta he ymmärtäisivät paremmin historiaamme ja nykypäivää. Näyttely on kiitollisuuden osoitus sodan kokeneelle veteraanien sukupolvelle kaikesta heidän tekemästään työstä isänmaamme hyväksi. Lue lisää ja katso kuvia valmiista näyttelystä kirjaston verkkosivuilta.


Vitriiniä paljastetaan

Kirjasto muuntui juhlatilaksi ja takaisin kirjastoksi muutaman tunnin reippaalla työllä. Tilaisuuden ja uudelleenjärjestelyjen jälkeen kirjasto ehti olla normaalisti avoinna vajaat neljä tuntia. Tilaisuus ei olisi ollut mahdollinen ilman Harjavallan keskustan koulun keittiöhenkilökuntaa ja tarjoilussa avustaneita yhdeksännen luokan oppilaita; suuret kiitokset heille ja lukuisille muille näyttelyn parissa työskennelleille.



Näyttely on maksutta avoinna kaikille harjavaltalaisille sekä paikkakunnalla vieraileville kirjaston aukioloaikoina.



Pelimannit esiintyivät lainaustiskin yläpuolisella parvella


Prikaatikenraali Pentti Airio


Prikaatikenraali Finn-Göran Wennström

Kirjastomyyttejä, osa 8

Kirjastomyyttejä-sarjassa käsitellään yleisiä väärinkäsityksiä kirjastosta ja kirjastotyöstä. Vaikka kirjoitusten ote saattaa olla tiukasta asiasisällöstä huolimatta hieman leikkimielinen, tarkoituksena ei ole irvailla kenenkään kustannuksella, vaan tehdä kirjastoa tutummaksi asiakkaillemme.

On huomautettava, että vaikka yhtäläisyyksiä kaikkien (yleisten) kirjaston välillä varmasti on, nämä kirjoitukset peilaavat sellaisenaan ainoastaan Harjavallan kaupunginkirjaston arkea ja käytäntöjä.

Myytti #8: "Myöhästymismaksut ovat ihan hirveä synti, joista jää pysyvä tahra asiakastietoihin, ja tällaisia asiakkaita pidetään automaattisesti muita huonompina."

Uskallamme väittää, että jokaisella vähänkin aktiivisemmin kirjastoa käyttävällä asiakkaalla on joskus ollut myöhästymismaksuja - varsinkin nykykäytännön aikana, jolloin maksut alkavat kertyä useimmissa tapauksissa heti eräpäivän ylittyessä (lue lisää maksukäytännöistä). Näin ollen olisi täysin pöljää arvottaa asiakkaita sen mukaan kuinka paljon heillä on ollut maksuja. Tämä ei ole edes mahdollista, koska maksuista ei jää merkintää asiakastietoihin sen jälkeen, kun ne on hoidettu, eikä kenelläkään riitä muistikapasiteettia tai mielenkiintoa muistella vahinkoja, joita sattuu kaikille.

Myöhästymismaksuja peritään, jotta eräpäivillä olisi merkitystä käytännön tasolla, kirjastossa säilyisi järjestys ja asiakkaat olisivat keskenään tasa-arvoisia. Ilman niitä lainoja voisi pitää itsellään niin pitkään kuin huvittaa eikä kirjaston hyllyissä olisi lopulta mitään mielenkiintoista muuten kuin sattumanvaraisesti.

Myöhästymismaksuilla itsellään ei ole eräpäivää eikä niistä peritä korkoa. Maksuja ei kuitenkaan kannata kerryttää, sillä tietyn rajan ylityttyä seuraa lainauskielto. Emme myöskään missään tapauksessa suosittele myöhästymismaksujen kerryttämistä kirjaston taloudelliseksi tukemiseksi - sitä teet parhaiten lainaamalla sekä käyttämällä kirjaston palveluja aktiivisesti ja sääntöjen mukaisesti.

Summa summarum; kun tulet kirjastoon hoitamaan myöhästymis- tai muita maksujasi, emme kohtele sinua rikollisena, vaan ihmisenä.

Kirjaston 150-vuotisjuhlat

Vuosi 2013 on Harjavallan kirjastolle juhlavuosi, sillä Harjavallan pitäjään perustettiin lainakirjasto vuonna 1863. Kirjastolaitoksen perustamisesta tuli siis tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Lisäksi nykyinen kirjastorakennus täytti kesällä 15 vuotta. Harjavallan kirjaston historiasta voi lukea lisää täältä.

150-vuotisjuhlaa vietettiin torstaina 10. lokakuuta. Kirjastolla oli kahvi- ja kakkutarjoilu koko päivän ja monenlaista tapahtumaa. Koko henkilökunta oli pukeutunut 1800-luvun tyyliin. Kävijöitä koko päivän aikana oli noin 600.


Juhlapäivänä julkistetusta "Harjavallan kirjastoa menneiltä vuosilta" -näyttelystä

Juhlapäivänä avautui "Harjavallan kirjastoa menneiltä vuosilta" -näyttely, jossa oli nähtävillä lehtileikkeitä ja valokuvia kirjaston vuosien varrelta. Lasten osastolla avattiin niin ikään "Satujen taikaa 150 vuotta sitten" -näyttely.

Juhlavieraille oli ensimmäistä kertaa jaossa kirjaston oma kirjanmerkki. Kuvitus valittiin erityisellä kirjanmerkkikilpailulla, jonka voittajan kuva ikuistettiin merkin etupuolelle. (Klikkaa oikealla olevaa kuvaa nähdäksesi suuremman version.) Kirjanmerkit ovat edelleen ilmaiseksi jaossa kirjastolla.

Päivän ensimmäinen varsinainen tapahtuma oli Harjavallan runopiirin "Elämänkaari"-esitys, jota seurakunnan kanttori Leena Kivi säesti viululla. Musiikkia kuultiin myös Harjavallan Pelimannien ja SekaWalta-kansanlaulukvartetin esitysten muodossa. Menneen kesän aikana eniten lukeneet Lukutoukka-kilpailuun osallistuneet lapset palkittiin.

Juhlapäivän viimeinen ja odotetuin tapahtuma oli kirjailijavieras Virpi Hämeen-Anttila, joka kertoi runsaalle yleisölle kirjoistaan ja kirjailijan työstä.


Pelimannit musisoivat


Virpi Hämeen-Anttila



Kiitos kaikille juhlavieraille, järjestämisessä avustaneille sekä juhlassa esiintyneille!

Kirjastomyyttejä, osa 7

Kirjastomyyttejä-sarjassa käsitellään yleisiä väärinkäsityksiä kirjastosta ja kirjastotyöstä. Vaikka kirjoitusten ote saattaa olla tiukasta asiasisällöstä huolimatta hieman leikkimielinen, tarkoituksena ei ole irvailla kenenkään kustannuksella, vaan tehdä kirjastoa tutummaksi asiakkaillemme.

On huomautettava, että vaikka yhtäläisyyksiä kaikkien (yleisten) kirjaston välillä varmasti on, nämä kirjoitukset peilaavat sellaisenaan ainoastaan Harjavallan kaupunginkirjaston arkea ja käytäntöjä.

Myytti #7: "Jos on ottanut hyllystä kirjan eikä muista tarkalleen mistä sen otti, on parempi laittaa se umpimähkään jonnekin kirjojen väliin kuin vain jättää sitä lojumaan ympäriinsä - pysyvätpähän ainakin hyllyt siisteinä!"

Älä tee näin.

Hyllyjen siisteys ja järjestys (vastakohtana epäjärjestykselle) ovat kaksi eri asiaa. Kirjasto pyrkii pitämään hyllyt sekä siisteinä että järjestyksessä, mutta ensisijaisesti kirjojen tulee olla järjestyksessä.



Yläpuolella olevassa kuvassa hylly on äärimmäisen siisti, mutta äärimmäisessä epäjärjestyksessä. Kirjat eivät ole luokkajärjestyksessä eivätkä edes aakkosjärjestyksessä. Jos koko kirjasto olisi järjestetty näin, kukaan ei löytäisi sieltä hakemiansa kirjoja.



Tässä kuvassa hylly on erittäin epäsiisti, mutta kirjat ovat järjestyksessä. Ne ovat kaikki samaa luokkaa (86.4) ja ne on järjestetty aakkosiin. Hylly ei ole ilo silmälle, mutta kun haetaan tiettyä kirjaa, sen löytää taatusti tällä tavoin järjestetystä hyllystä, ja näin ollen tämä tilanne on huomattavasti parempi kuin ensin mainittu. Kaiken lisäksi tällaisen hyllyn siistimiseen menee vain muutama sekunti.



Tilannekuvassa 3 yksi kirja on väärässä paikassa. Huomaatko mikä se on? Ei se mitään, emme mekään huomaisi ohimennen. Eksynyt tapaus on vasemmanpuoleisin kirja. Se ei ole fyysisesti kaukana omasta paikastaan, mutta jos tehtäväksi tulisi löytää tämä nimenomainen kirja, todennäköisyys onnistumiselle olisi äärimmäisen pieni. Hylly näyttää täysin siistiltä ja järjestyksessä olevalta, joten nopealla vilkaisulla kirjaa ei löydä.



Tässä tilanteessa kirja on selkeästi väärässä paikassa. Kun hyllyt aamuisin käydään läpi, kirjastotyöntekijän on helppo huomata omalta paikaltaan erkaantunut kirja - olipa se sitten miten kaukana omasta hyllystään tahansa - ja laittaa se oikeaan paikkaan. Jos et siis ole täysin varma mistä otit kirjan, laita se näkyvästi väärään paikkaan.