On huomautettava, että vaikka yhtäläisyyksiä kaikkien (yleisten) kirjaston välillä varmasti on, nämä kirjoitukset peilaavat sellaisenaan ainoastaan Harjavallan kaupunginkirjaston arkea ja käytäntöjä.
Myytti #7: "Jos on ottanut hyllystä kirjan eikä muista tarkalleen mistä sen otti, on parempi laittaa se umpimähkään jonnekin kirjojen väliin kuin vain jättää sitä lojumaan ympäriinsä - pysyvätpähän ainakin hyllyt siisteinä!"
Älä tee näin.
Hyllyjen siisteys ja järjestys (vastakohtana epäjärjestykselle) ovat kaksi eri asiaa. Kirjasto pyrkii pitämään hyllyt sekä siisteinä että järjestyksessä, mutta ensisijaisesti kirjojen tulee olla järjestyksessä.
Yläpuolella olevassa kuvassa hylly on äärimmäisen siisti, mutta äärimmäisessä epäjärjestyksessä. Kirjat eivät ole luokkajärjestyksessä eivätkä edes aakkosjärjestyksessä. Jos koko kirjasto olisi järjestetty näin, kukaan ei löytäisi sieltä hakemiansa kirjoja.
Tässä kuvassa hylly on erittäin epäsiisti, mutta kirjat ovat järjestyksessä. Ne ovat kaikki samaa luokkaa (86.4) ja ne on järjestetty aakkosiin. Hylly ei ole ilo silmälle, mutta kun haetaan tiettyä kirjaa, sen löytää taatusti tällä tavoin järjestetystä hyllystä, ja näin ollen tämä tilanne on huomattavasti parempi kuin ensin mainittu. Kaiken lisäksi tällaisen hyllyn siistimiseen menee vain muutama sekunti.
Tilannekuvassa 3 yksi kirja on väärässä paikassa. Huomaatko mikä se on? Ei se mitään, emme mekään huomaisi ohimennen. Eksynyt tapaus on vasemmanpuoleisin kirja. Se ei ole fyysisesti kaukana omasta paikastaan, mutta jos tehtäväksi tulisi löytää tämä nimenomainen kirja, todennäköisyys onnistumiselle olisi äärimmäisen pieni. Hylly näyttää täysin siistiltä ja järjestyksessä olevalta, joten nopealla vilkaisulla kirjaa ei löydä.
Tässä tilanteessa kirja on selkeästi väärässä paikassa. Kun hyllyt aamuisin käydään läpi, kirjastotyöntekijän on helppo huomata omalta paikaltaan erkaantunut kirja - olipa se sitten miten kaukana omasta hyllystään tahansa - ja laittaa se oikeaan paikkaan. Jos et siis ole täysin varma mistä otit kirjan, laita se näkyvästi väärään paikkaan.

Jostain syystä tämä myytti elää rinnakkain
Harjavallan kirjastossa on noin 76000 kirjaa, muusta aineistosta puhumattakaan. Pelkästään aikuisten romaaneja on noin 25000, mikä tarkoittaisi että 43 vuoden ikään (henkilökunnan keski-ikä) ehtineen työntekijän olisi pitänyt lukea noin kaksi, mielellään kolme romaania joka ikinen päivä koko aikuisiänsä ajan päästäkseen kyseiseen tavoitteeseen. Siihen päälle sitten vielä tietokirjat, lasten ja nuorten aineisto sekä muu kuin kirja-aineisto. Yhteensä Harjavallan kirjastossa on reilut 80000 kirjaa, elokuvaa, cd-levyä ynnä muuta teosta. Koko henkilökunnalle tasaisesti jaettuna se tekisi "vain" noin 13333 teosta, eli vain puolitoista läpikäytävää teosta jokaiselle aikuisiän päivälle 43 ikävuoteen mennessä.